Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat toiseksi yleisin syy sairauspäivärahan maksamiselle

Sairausvakuutuslaki uudistuu – uudet korvausluokat painottavat ennaltaehkäisyä

Kansaneläkelaitoksen mukaan vuonna 2018 maksettiin 4,6 miljoonalta päivältä sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden takia yli 70 000 työikäiselle. Mielenterveyden häiriöt kasvoivat yleisemmäksi syyksi sairauspäivärahan saamiselle ohitse tuki- ja liikuntaelinten sairauksien.

Kansaneläkelaitos jakaa työterveyshuollon kustannukset kahteen eri korvausluokkaan. Ensimmäiseen korvausluokkaan eli Kela I kuuluvat ennaltaehkäisevä toiminta ja työntekijöiden työkykyä yläpitävän toiminnan kustannukset. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi työntekijöiden terveystarkistukset, työterveyteen liittyvät neuvonnat, työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset.  Toiseen korvausluokkaan eli Kela II kuuluvat ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisänä yleislääkäritason sairaanhoidon kustannukset. Kela I ja Kela II sairaanhoidon työntekijäkohtaiset enimmäismäärät vuonna 2018-2019 ovat Kela I 169,50€ ja Kela II 254,10€. Molempien luokkien korvaus on 50% hyväksytyistä kustannuksista.

Sairausvakuutuslain korvausjärjestelmän uudistus astuu voimaan 1.1.2020, jolloin korvausluokat yhdistyvät. Suurin muutos korvattavuuteen on ennaltaehkäisevien korvauksen osuuden nouseminen 50%:sta 60%:iin.  Korvausten painopiste Kela I ja Kela II korvausluokkien osalta painottuvat siis enemmän ennaltaehkäisevään korvattavuuteen. Korvausluokilla on yhteinen laskennallinen enimmäismäärä, jolloin suurin osa eli -60% korvauksista painottuu ennaltaehkäiseviin korvauksiin. Sairaanhoidon korvauksia (Kela II) korvaus osuus on -40%. Kela jäädyttää kolmeksi vuodeksi laskennalliset enimmäismäärät ja seuraava vahvistus on vuonna 2021. Enimmäismäärä 1.1.2020 alkaen on 426,60€. Huomioitavaa on lisäksi, että yrityksen työntekijä määrä vaikuttaa työntekijäkohtaiseen enimmäiskorvaukseen.

Esimerkkejä korvauksista käytännössä 1.1.2020 alkaen

Yritys työllistää 20 henkilöä ja korvausluokka I osalta kustannukset ovat 3000€ ja korvausluokka 2 osalta 7000€ eli yhteensä tilikauden kokonaiskustannukset 10.000€. Kustannus korvausluokka 1 työntekijän osalta on 150€ (3000/20=150), jolloin korvauksia voidaan maksaa 90€ (150 *0,60 = 90) työntekijää kohden eli yhteensä 1800€ (20*90=1800).

Korvausluokka II työntekijäkohtainen kustannus on 350€ (7000/20=350). Korvausluokkien I ja II yhteinen työntekijäkohtainen enimmäismäärä on 423,60€, jolloin korvausluokka I korvausten maksamisen jälkeen jää jäljelle 273,60€ (423,60-150=273,60). Korvausluokkien yhteisestä enimmäismäärästä voidaan siirtää -40% korvausluokka II kustannuksiin, jolloin työntekijäkohtainen korvaus lasketaan 169,44€ mukaan (423,60*0,40=169,44). Korvausluokka II korvausprosentti on -50%, jolloin kustannuksia korvataan 84,72€ (169,44*0,50= 84,72). Yritykselle maksettava korvaus on 1694,40€ (84,72*20= 1694,40).

Yritykselle kustannukset korvausluokka I on 3000€, josta korvataan 1800€. Korvausluokka II osalta kustannukset ovat 7000€, joista korvataan 1694,40€. Korvattavuuden painopiste on siis korvausluokka I:ssä eli ennaltaehkäisevissä korvauksissa. Huomioitavaa on, että euromääräiset enimmäismäärät muuttuvat vuoden 2021 vahvistuksessa ja prosenttimäärät ovat toistaiseksi voimassa olevassa lainsäädännössä.

Työhyvinvointiaiheisen artikkelisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käydään lävitse yrityksen vaihtoehtoja varautua korvausuudistuksen muutokseen vapaaehtoisen vakuuttamisen kautta. Yritykset voivat vapaaehtoisella vakuuttamisella vaikuttaa sairauspoissaolojen pituuksiin hoitojaksoja lyhentämällä. Vakuuttamalla ei kuitenkaan pystytä työntekijöiden sairauksia ennaltaehkäisemään.

Sini Suikkanen
Vakuutusmeklari, KTM

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa. Lue osa 1: Vakuuttamalla turvaa työuupumuksen varalta I: mikä meitä kuormittaa?

Kysy mitä tahansa yrityksen vakuuttamisesta - ilmaiseksi. Varaa konsultaatio