Työuupumus. Photo by Verne Ho on Unsplash

Vakuuttamalla turvaa työuupumuksen varalta I: mikä meitä kuormittaa?

Stressi kuvaillaan puhekielessä yleensä kiireen synonyymiksi, joka aiheuttaa kielteisiä tunteita kuten ahdistusta, rasitusta ja väsymystä. Stressin kokeminen on yksilöllistä ja stressin määritelmänä onkin ihmisen kokema ristiriita tavoitteiden ja voimavarojen välillä. Stressin kokemus ei ole pelkästään negatiivista vaan positiivinen stressi saa meidät toimimaan motivoituneesti ja tavoitteellisesti. Ongelmia ilmenee yleensä silloin, kun ihmisen voimavarat eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseksi tai edes välitavoitteita ei saavuteta. Tällöin jää kokematta onnistumisen ja tyytyväisyyden tunteet.

Pahimmillaan yhtäjaksoinen stressitilanne voi johtaa sairastumiseen kuten työuupumukseen. Ihminen ei enää palaudu viikonlopun tai loman jälkeen, jolloin kyseessä ei ole enää tavallinen väsymys vaan pitkäkestoinen rasitustila. Stressi voi laukaista fyysisiä oireita kuten päänsärky, huimausta, rytmihäiriöitä ja somaattisia häiriöitä. Psyykkiset oireet, kuten unihäiriöt ja ilottomuus, lisääntyvät. Aamuisin töihin lähtö voi tuntua ylivoimaiselta. Usean stressitekijän kuormitus voi johtaa työkyvyttömyyteen asti. Usein henkilö ei edes itse ymmärrä työuupumustaan ennen kuin fyysiset tekijät lamaannuttavat toiminnan (Toivio & Nordling 2013:127-128.)

THL:n toteuttaman Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan 17 % naisista ja 14 % miehistä on kokenut merkittävää psyykkistä kuormitusta ja joka neljäs työntekijä on kokenut työuupumusta. Vuosittain ollaan mielenterveyssyiden takia sairauslomilla yli neljä miljoonaa päivää. Suuria eroja on julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja erityisesti sote-puolella sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosien suurien muutosten takia. Suuret muutokset jatkuvat myös tulevaisuudessa ja lisäävät työn kuormittavuutta.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (THL 2015.)  Lähtökohtaisesti työturvallisuuslaki määrittää työnantajan velvollisuudet työstä johtuvien fyysisten ja psyykkisten haittojen ehkäisemiseen:

”Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennealta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja.” (Työturvallisuuslaki 1 luku)

Työuupumus näkyy poikkeamina ihmisen aivojen sähkötoiminnoissa ja tutkimus tulosten mukaan työuupuneet reagoivat herkemmin negatiivisiin viesteihin ja hitaammin positiivisiin äänensävyihin. Työuupunut pinnistelee työssään kuormittamalla aivojaan ja tämä lisää virheitä pitkittyessään (Laura Sokka 2017.) Työuupumus lisää myös työtapaturmien riskiä yrityksissä.

Artikkelisarjan seuraavissa osissa esittelemme, miten työuupumuksen riskeihin voi varautua vakuuttamalla. Artikkelit ilmestyvät noin kuukauden välein.

Sini Suikkanen
Vakuutusmeklari, KTM

 

Kysy mitä tahansa yrityksen vakuuttamisesta - ilmaiseksi. Varaa konsultaatio