YEL-minimi vuonna 2022
YEL-vakuutuksen työtulon minimi eli alaraja vuonna 2022 on 8261,71 euroa. Jos esimerkiksi olet sivutoiminen yrittäjä ja arvioit, että työtulosi on alle tämän rajan, et tarvitse YEL-vakuutusta. Päätoimisella yrittäjällä tilanne on aika selkeä; jos yrittämisellä tosiaan aikoo elää, on työtulonkin oltava yli tuon rajan. Silloin YEL-vakuutuksen ottaminen on pakollista.
Lain henki on se, että vakuutus tulisi ottaa todellisen työtulon mukaan. Valitettavan monella yrittäjällä tulot jäävät kauas vastaavaa työtä palkollisena tekevästä ja todellinen työtulo onkin pieni. Toisaalta YEL-työtulon määrittäminen huomattavasti todellista alemmas on usein tietoinen ratkaisu. Eläkeyhtiö on hyväksynyt ilmoitetun työtulon. Eläketurvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kolme viidestä yrittäjästä alivakuuttaa itsensä.
Alivakuuttamisen syyt
Miksi yrittäjät eivät sitten halua kerryttää itselleen eläketurvaa lakisääteisen järjestelmän kautta? Tässä yleisimmät syyt ETK:n kyselytutkimuksen mukaan:
- Yrittäjällä ei ole varaa maksaa suurempia eläkevakuutusmaksuja
- Eläkejärjestelmän toimivuuteen ei uskota ja eläketurva on pyritty järjestämään muutoin
- YEL-maksun on katsottu kerryttävän vain eläkettä ja järjestelmään sisään leivotusta sosiaaliturvasta ei olla tietoisia
- YEL on yritystoimintaa aloitettaessa määritelty pieneksi ja sen päivittäminen on myöhemmin unohtunut
Mikäli YEL-maksun suuruutta tarkastellaan vain eläkkeen kertymisen näkökulmasta, kriittisyys on ymmärrettävää. Päästäkseen suomalaisen keskieläkkeeseen (1 762 €/kk) nelikymppisen yrittäjän pitäisi määritellä työtulokseen 63 270 €/v. Jos taas YEL-tulo on määritelty alarajalle, yrittäjä saisi valtion takuueläkkeenä saman summan. Siis maksamatta yhtään mitään. Tilannetta on pyritty helpottamaan aloittavan yrittäjän alennuksella (22 % maksusta neljä ensimmäistä vuotta).
Muista sosiaaliturva
YEL-työtulon pitämistä realistisella tasolla taas puoltaa järjestelmän sidonnaisuus sosiaaliturvaan. Kela maksaa sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan YEL-tulon mukaan, ei todellisen työtulon. Jos omaa turvaa on rakennettu sijoittamisen varaan, sijoitusten nopea muuttaminen likvidiksi tukemaan toimeentuloa voi olla hyvin haasteellista. Varsinkin, jos sijoittamista on vahvasti vivutettu velalla.
Jos yrittäjän talous antaa siihen mahdollisuuden, parhaimmat yöunet takaava tulevaisuuden turvaaminen voisi muodostua useammasta elementistä. YEL järkevällä tasolla, rinnalle vapaaehtoiset vakuutusratkaisut ja mahdollinen ylijäävä osa hajauttavasti sijoittaen. Jokainen toki tekee oman ratkaisunsa parhaan ymmärryksensä mukaan. Osaava Risk Consultin vakuutusmeklari voi tässä olla avuksi.
Uusi lakiesitys tulossa
Järjestelmän puutteet on toki ymmärretty myös valtiovallan puolella. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä antoi edellisen kerran lausunnon kehittämisestä vuonna 2019, ratkaisua on pohdittu jo vuodesta 2017. Vaikka yksimielisyyttä ei saavutettukaan, lakiesitystä alettiin valmistella 2020. Mukana työssä ovat mm. ministeriö, eläkevakuuttajat ja Yrittäjät. Työssä on keskitytty alivakuuttamistilanteen parantamiseen. Paineita on kasvattanut Finanssivalvonta, joka huomautti viime kesänä eläkeyhtiöitä liian matalien työtulojen vahvistamisesta.
Suomen Yrittäjien esityksessä nykyinen alaraja nostettaisiin yrittäjän ansiosidonnaisen työtulon alarajaan (13.573 e vuonna 2022). Esitetty on sellaistakin mallia, jossa eläkeyhtiö määrittäisi yrittäjän työtulon yrityksen tunnusluvuista tai yrittäjän verotiedoista.
Tilanne selkiytyy, kun ministeriö saa lakiesityksensä valmiiksi kuluvan vuoden keväällä. Kyse on toki vasta esityksestä, joka sen jälkeen siirtyy demokraattisen päätöksenteon rattaisiin. Olettaa silti voidaan, että jokin muutos yrittäjän eläketurvan kehittämiseksi tehdään seuraavan vuoden aikana. Pidämme asiakkaamme ajan tasalla.
Heikki Aumo
Vakuutusmeklari
