Omaisuusvakuutuksien käsitteet tutuksi, osa 2

Edellisessä kirjoituksessa kävimme läpi omaisuusvakuutusten keskeisiä käsitteitä kuten:

  • vakuutusmäärä
  • jälleenhankinta-arvo
  • uusarvo
  • päivänarvo
  • täysarvo
  • ali- ja ylivakuutus

Nyt jatkamme käsitteiden läpikäyntiä erityisesti sen kannalta, millaisten asioiden perusteella vakuutusyhtiö pienentää vahingon korvauksen määrää tai pahimmillaan kieltäytyy maksamasta korvausta. Samalla annamme muutamia vinkkejä, joilla voi välttyä pahimmilta sudenkuopilta.

Vakuutuksen voimassaolo

Jotta vakuutuksesta voisi saada korvausta, täytyy vakuutuksen olla voimassa vahingon syntyhetkellä. Vahingon tulee siis tapahtua vakuutuskauden alkamis- ja päättymisajan välisenä aikana.

Usein vahinkovakuutukset tulevat voimaan jo ennen vakuutusmaksun maksamista. Poikkeuksena ovat lähinnä asiakkaat, jotka ovat laiminlyöneet aikaisempien vakuutusmaksujen maksamista. Heiltä vakuutusyhtiöt edellyttävät, että vakuutusmaksu maksetaan ennen kuin vakuutus tulee voimaan.

Vakuutusyhtiöt irtisanovat vapaaehtoiset vakuutukset, jos niitä ei makseta eräpäivään mennessä. Tällöin vakuutus päättyy irtisanomisajan päätyttyä. Jos vakuutus on irtisanottu ja vakuutusyhtiön vastuu lakannut, ei vakuutusyhtiö enää korvaa tämän jälkeen tapahtuneita vahinkoja.

Vakuutuskohde ja sijaintipaikka

Luonnollisesti korvauksen saamiseen edellytetään aina, että vakuutuskohde sisältyy vakuutukseen. Usein yritysvakuutuksissa vakuutetaan suuria kokonaisuuksia kuten rakennukset, käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus, rahat ja arvopaperit, vieras omaisuus, eläimet ja kasvit, ajoneuvot, arkistot, tiedostot ja atk-ohjelmat. Vakuutus voidaan kirjata koskemaan myös pienempiä kokonaisuuksia, kuten yksittäisiä tuotantokoneita ja ‑laitteita, jos se on vakuutuksen päivittämisen tai riskin määrittämisen kannalta parempi vaihtoehto. Vakuutuskirjasta ei kuitenkaan kannata tehdä yrityksen laiterekisterin kopiota.

Vakuutusehdoissa on määritelty, mitä vakuutuskohteisiin sisältyy. Määritelmiin kannattaa perehtyä huolellisesti, koska muuten voi jotain tärkeää jäädä vakuuttamatta. Lisäksi eri vakuutusyhtiöiden ehdoissa on näiden osalta paljon vaihtelua.

Vakuutuksen sijaintipaikka on tärkeä kirjata täsmällisesti ja oikein. Omaisuusvakuutuksiin kirjataan aina, missä osoitteessa tai paikassa ne ovat voimassa. Jos omaisuus siirtyy pysyvästi muualle kuin vakuutuksessa mainittuun sijaintipaikkaan, tulee vakuutuksen muuttunut sijaintipaikka päivittää.

Vakuutusehtoihin voi sisältyä erillinen poissaehto, joka laajentaa vakuutusturvan kattamaan myös pysyvästä sijaintipaikasta tilapäisesti pois siirretyn omaisuuden. Jos tällaista laajennusta ei ole, on muistettava hakea erillinen vakuutusturva myös uudelle tilapäiselle omaisuuden sijaintipaikalle. Jatkuvasti liikkeessä olevan omaisuuden osalta voidaan käyttää pysyvää poissaehtoa osoittavaa sijaintipaikkaa, kuten ”voimassa kaikkialla maailmassa” tai ”vaihtelevat paikat”.

Samalla on hyvä varmistaa, että vakuutusturva on voimassa myös omaisuuden siirtojen ajan tai ottaa siirtojen ajaksi erillinen kuljetusvakuutus.

Omavastuu

Vakuutukseen kirjattu omavastuu vähennetään vahingon määrästä vahingonkorvausta laskettaessa. Omavastuun tarkoituksena on se, että pienimmät vahingot jäisivät vakuutuksen ulkopuolelle. Tämä pienentää vakuutusyhtiön työtä ja sitä kautta alentaa vakuutusmaksua. Omavastuu myös kannustaa vakuutuksenottajia hoitamaan omaisuuttaan huolellisesti. Omaisuusvakuutuksissa omavastuu on aina vahinkokohtainen: jos siis sattuu kaksi palo- tai murtovahinkoa samana vuonna, niistä kustakin vähennetään erikseen omavastuu.

Ikävähennys

Vahingon määrää laskettaessa arvioidaan vahingoittuneen omaisuuden arvo vahingon sattumishetkellä. Usein vakuutuksen arvo määrätään vakuutuksissa jälleenhankinta-arvon perusteella eli vastaavan uuden omaisuuden arvon mukaisena. Korvaus kuitenkin maksetaan jälleenhankintahinnan mukaisena vain erityistapauksissa. Yleensä korvaus maksetaan siten, että vahingoittuneen ei voida katsoa rikastuvan vahingon seurauksena, ja tämän takia korvauksen määrä on päivänarvo omavastuulla vähennettynä.

Korvauksen määrä voidaan tietyissä omaisuuslajeissa laskea mekaanisesti käyttäen hyväksi ikävähennystä. Tällöin asiasta on oltava maininta vakuutusehdoissa. Ikävähennykset ovat yleisiä rakennuksen LVIS-laitteissa, käyttöomaisuuteen kuuluvissa koneissa ja laitteissa sekä atk-laitteissa.

Kussakin vakuutusyhtiössä on käytössä omat ikävähennysehdot. Ne poikkeavat toisistaan paljon sen suhteen, mistä hetkestä ikävähennystä aletaan soveltaa (käyttöönottovuosi vai vasta seuraava vuosi) ja kuinka voimakkaasti omaisuuden arvo putoaa ikävähennyksen seurauksena. Varsinkin LVIS-laitteiden osalta ehdot poikkeavat toisistaan merkittävästi 25–50-vuotiaissa rakennuksissa.

Rajoitusehto ja suojeluohje

Näiden mainitsemieni asioiden lisäksi vahingon korvattavuuteen vaikuttaa keskeisesti se, onko vakuutuksessa rajoitusehtoja tai suojeluohjeita. Rajoitusehto rajoittaa tietyn tyyppiset vahingot kokonaan korvauksen ulkopuolelle. Esimerkiksi vuotovahinkona ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennusvirheestä.

Suojeluohje on hieman pehmeämpi tapa rajoittaa vahingon korvattavuutta. Niiden tarkoituksena on ohjeistaa vakuutuksenottajia noudattamaan hyviä turvallisuuskäytäntöjä. Esimerkiksi vuotovahinkojen estämiseksi kosteudelle herkkä omaisuus pitää sijoittaa vähintään 10 cm korkeudelle lattiapinnasta. Jos vakuutukseen sisältyvän suojeluohjeen noudattamista on laiminlyöty, yleensä vakuutusyhtiö alentaa maksamaansa korvausta.

Mikko Koskensyrjä
Vakuutusmeklari
Oy Risk Consult Ab

 

Uusi edullisempi vakuutuksesi on vain parin klikkauksen päässä. Ota yhteyttä