Kuva: Startup Stock Photos

Mistä tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen?

Työhyvinvointi tai työkykyä edistävä toiminta mielletään usein yksinkertaisesti työpaikkaliikunnaksi tai muuksi työnantajan tukemaksi liikunnaksi, esimerkiksi kuntosetelien jakamiseksi. Kyse on todellisuudessa huomattavasti laajemmasta ja monimuotoisemmasta kokonaisuudesta, jossa vaikuttavina tekijöinä ovat työnantaja, työntekijä ja ympäröivä yhteiskunta.

Sujuvaa suoriutumista vai selviytymistaistelua?

Hyvinvoiva työntekijä on terve ja riittävän hyväkuntoinen jaksaakseen suoriutua työstään. Hän kokee työnsä motivoivaksi ja mielekkääksi, ja kykenee hallitsemaan sen tuottaman stressin. Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työpaikallaan, mutta osaa vetää rajan työn ja vapaa-ajan väliin. Työssä ollessaan hän kokee olonsa turvatuksi tulevaisuuden kannalta, ja tulee hyvin toimeen esimiestensä ja työyhteisönsä kanssa.

Työntekijöidensä työhyvinvoinnista huolehtivassa työpaikassa ollaan avoimia yrityksen tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Työntekijöiden osaamisesta ja koulutuksesta huolehditaan, ja heidän työssä jaksamisestaan ollaan kiinnostuneita. Työterveyshuolto on itsestään selvyys. Myös työturvallisuus ja esimiesten johtamisosaaminen ovat korkeassa kurssissa. Työskentelyn ympäristö on rakennettu sellaiseksi, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja ergonomisesti oikealla tavalla.

Jotta yllä mainitut asiat toteutuisivat, yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia sellaisista kehyksistä, joiden sisällä yritysten on mahdollista toimia pitkäjänteisesti. Menestyvissä yrityksissä on paremmat mahdollisuudet huolehtia työntekijöistä ja yhteiskunta ei saa rakentaa menestymisen esteitä yritysten tielle.

Todellisuudessa yllä olevien kappaleiden ihannetilanteet toteutuvat valitettavan harvoin. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yritysten fokus voi olla selviytymisessä ja silloin mahdollisuus toteuttaa maksimaalisen työhyvinvoinnin vaatimia asioita voi tuntua hyvinkin kaukaiselta. Myös työntekijällä on suuri vastuu omasta jaksamisestaan. Työnantajan vallassa ei ole huolehtia kaikkien työntekijöidensä terveellisistä elämäntavoista, vaikka niihin kannustettaisiinkin. Rekrytoinneissa ei aina onnistuta ja lopputuloksena voi olla työsuhde, josta molemmat osapuolet kärsivät. Poliittisten voimasuhteiden vaihtuessa lainsäädäntö ja verotus voi olla tempoilevaa, mikä vähentää yritysten halukkuutta investoida esimerkiksi työturvallisuuteen yli minimivaatimusten.

Eläkeyhtiöt työhyvinvoinnin tukena

Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat aktiivisia työhyvinvointipalvelujen tarjoajia. Tarjolla on konsultointia, koulutus- tai tykypäiviä ja suunnitteluapua yrityksen työhyvinvointiohjelman rakentamiseen. Usein tilanteen kartoittaminen aloitetaan työtyytyväisyyskyselyllä, johon eläkeyhtiöllä voi olla tarjolla valmis työkalu. Kyselyn avulla löydetään ongelmakohdat ja tulokset toimivat konkreettisten toimien suunnittelun pohjana. Joskus on saatavissa myös suoraa rahallista tukea, mutta sen edellytyksenä on aina eläkeyhtiön ennalta hyväksymä projekti ja tuki maksetaan vain toteutuneita kustannuksia vastaan. Iloisen saunaillan tarjoilut eivät kuulu korvattaviin kustannuksiin, mutta esimiesten johtamistaitoja parantavalla koulutuksella on jo paljon paremmat mahdollisuudet.

Koulutus tai taloudellinen tuki eivät automaattisesti ratkaise yrityksen työhyvinvoinnin kysymyksiä. Asioiden parantaminen lähtee aina työyhteisöstä itsestään. Kun liikkeelle on päästy, tuki voi olla hyvinkin arvokasta. Jos tahtoa asioiden parantamiseen on, yrityksen kannattaa kysyä mahdollisuuksistaan tukeen oman meklarinsa kautta tai suoraan eläkeyhtiöstä. Kaikissa tapauksissa ratkaisevaa on kuitenkin oma halu kehittyä. Palkintona voi olla parempi tuottavuus, säästö vähentyneiden sairaslomien kautta ja kasvanut tyytyväisyys työntekijöistä omistajiin.

Heikki Aumo
Vakuutusmeklari
Risk Consult Oy Ab

Kysy mitä tahansa yrityksen vakuuttamisesta - ilmaiseksi. Varaa konsultaatio