Uusi laki jättää nykyisen lain tavoin yrittäjälle valinnan vapauden omasta turvastaan tapaturmien varalta. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan vain noin kolmannes yrittäjistä on vakuuttanut itsensä lakisääteisen järjestelmän kautta. Vakuuttaminen olisi kuitenkin erittäin suositeltavaa, koska samalla rahalla on vaikea tai jopa mahdotonta löytää vapaaehtoisista järjestelmistä yhtä hyvin sekä yrittäjää että hänen perhettään turvaavaa tuotetta. Vakuutus turvaa myös koko yritystoiminnan tulevaisuutta.
Uudistuksen yhteydessä yrittäjän YEL-työtulo ja yrittäjän tapaturmavakuutuksen työtulo kytketään lopullisesti kiinni toisiinsa, eli niiden on oltava samansuuruiset. Aikaisemminkin periaate on ollut tämä, mutta käytännössä matalan YEL-työtulon määrittänyt yrittäjä on voinut vakuuttaa itsensä paremmin tapaturman varalta.
Sujuvampia korvauspäätöksiä odotettavissa
Nykyisin voimassa oleva laki antaa vakuutusyhtiölle aikaa 90 vuorokautta korvauspäätöksen antamiselle, kun kaikki tarvittavat tiedot on saatu. Käytännössä päätökset on saatu nopeammin, mutta uusi laki lyhentää käsittelyajan korkeintaan 30 vuorokauteen. Lisäksi yhtiön on tiedotettava vakuutuksenottajalle, milloin korvaushakemus on otettu käsittelyyn. Käsittelyn sujuvuus on ollut yksi yhtiöiden kilpailukeinoista hinnan, yleisen palvelun ja hoitoketjun tuotteistamisen ohella, mutta nyt myös laki haastaa yhtiöitä yhä parempaan palveluun.
Uuden lain myötä otetaan käyttöön myös uudet ammattiluokitukset. Luokitukseen tulee mukaan uusia ammatteja, joita nykyinen laki ei tunne. Lain vanhanaikaisuus on luonnollisesti aiheuttanut hankaluuksia työn riskin määrittämisessä. Vakuutusyhtiö voi päättää, otetaanko uudet luokitukset käyttöön jo 1.1.2015 vai vasta lain astuessa virallisesti voimaan. Samoin yhtiö voi päättää, sovelletaanko uusia luokituksia ennakkopalkkasummiin vai vasta lopullisiin. Vakuutusten kilpailutuksen yhteydessä tämä voi vaatia erityistä tarkkuutta, kun tarjoukset voivat olla vaikeammin vertailtavissa.
Uudistuksen vaikutukset työnantajalle
Kaiken kaikkiaan lain muuttuminen vaikuttaa työnantajiin suhteellisen vähän. Lain valmistelu tehtiin kolmikantayhteistyönä, jolloin esimerkiksi työnantajapuolen esitykset saattoivat kaatua työntekijäpuolen vastustukseen. Merkittävä ero vanhaan olisi ollut esimerkiksi työnantajapuolen ehdottama muutos työmatkatapaturmien korvattavuuteen, jossa selkeät liikennevahingot olisi jatkossa korvattu liikennevakuutuksesta. Asia on koettu hankalaksi, koska työmatkojen turvallisuuteen on käytännössä mahdoton vaikuttaa työnantajan toimenpitein ja tapaturmista viidennes sattuu työmatkoilla. Tapaturma voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästikin maksun suuruuteen. Toisena esimerkkinä mainittakoon homealtistuminen, joka ei päässyt uudessa laissa mukaan ammattitaudiksi, vaikka valmistelussa aihe oli näkyvästi esillä.
Työtapaturmien ja ammattitautien määrässä on jo pidempään ollut laskeva trendi. Tästäkin huolimatta vuosittain maksetaan korvauksia noin 600 miljoona euroa. Tästä summasta hoitokulujen osuus on vain viidennes. Suurin osa korvauksista on päivärahoja ja eläkkeitä. Menetettyjen työpäivien arvoksi sosiaali- ja terveysministeriö arvioi yli miljardi euroa. Työtapaturmien määrän vähentäminen yhdessä vakuutusyhtiöiden ja vakuutusmeklarien kanssa kuuluukin jokaisen yrityksen riskienhallintaan.
Heikki Aumo
Vakuutusmeklari
Risk Consult Oy Ab
