Eläkeuudistus tähtää työurien pidentämiseen

Uudistuksen keskeinen tavoite on työurien pidentäminen nostamalla keskimääräistä eläkkeelle-siirtymisikää. Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän 62,4 vuoteen 2025 mennessä.  Uudistus palvelee yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntatalouden uudistusten kanssa valtiontalouden kestävyysvajeen korjaamista. Siinä huolehditaan työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta, riittävästä eläketurvasta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Muutokset koskevat eläkeiän osalta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Mikä muuttuu?

Eläkeikä nousee vähitellen

Vanhuuseläkkeen alarajaa nostetaan 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes ikäraja on 65 vuotta. Ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkkeen alaraja nousee, on vuonna 1955 syntyneet.

He voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla alaraja on 65 vuotta. Joustava eläkeikä säilyy: vanhuuseläkkeelle siirtymisen yläikäraja kytketään vanhuuseläkkeen alaikärajaan siten, että näiden ikärajojen ero säilyy 5 vuotena. Vuoden 2017 jälkeen otetaan käyttöön tavoite-eläkeikä

Eläkekarttumat yhtenäistyvät

Eläkekarttumien osalta uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä.

Eläkettä karttuu 17 ikävuodesta alkaen koko palkasta. Karttumaprosentti on 1,5 mutta siirtymäkaudella vuoden 2025 loppuun asti 53 – 62-vuotiaalle karttuu eläkettä 1,7 % vuodessa. Jos työskentelyä jatkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläkkeeseen tehdään lykkäyskorotus 0,4 %/lykkäyskuukausi. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuma on 1,5 % vuodessa. Palkattomien jaksojen karttumiin ei tule muutoksia.

Uusia tapoja jäädä eläkkeelle

Uutta työuraeläkettä voi fyysisesti tai henkisesti raskaassa ammatissa ollut hakea vähintään 38 työvuoden jälkeen 63-vuotiaana, jos työkyky on alentunut.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa osa-aikaeläkkeen. Ikäraja on 61 vuotta vuoteen 2025 asti ja sen jälkeen 62 vuotta. Eläkkeen voi itse valita joko 25 % tai 50 % eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Eläkettä tarkistetaan elinaikakertoimella ja 0,4 %:n kuukausittaisella varhennusvähennyksellä, johon lasketaan kaikki kuukaudet vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämiseen asti. Vähennys on pysyvä. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei edellytä osa-aikatyötä.

Eläkemaksu on kaikille työntekijöille sama

Työeläkemaksu on vuonna 2014 keskimäärin 23,6 %, josta palkansaajan osuus on joko 5,55 % (alle 53-vuotiaat) tai 7,05 % palkasta (53 vuotta täyttäneet) ja työnantaja maksaa loppuosan. Vuodesta 2015 on jo aiemmin sovittu, että maksuun tulee 0,4 %-yksikön korotus, joka jaetaan työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Vuonna 2016 TyEL-maksu on työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaan 24,4 %. Perittävä TyEL-maksu on kuitenkin tasan 24 %, kun maksua pienennetään tilapäisesti 0,4 prosenttiyksikön alennuksella.

Vuosina 2017-2019 TyEL-maksu on 24,4 %

Mikä ei muutu?

Uudistus ei kuitenkaan koske jo maksussa olevia eläkkeitä, eikä se muuta jo ansaittua eläkettä. Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy. Ikärajan nosto vuodella on mahdollinen, asiaa arvioidaan kevääseen 2019 mennessä. Myös perhe-eläke säilyy toistaiseksi ennallaan.
Vuoden 2016 loppuun mennessä tehdään kolmikantainen selvitys perhe-eläketurvan kehittämis-vaihtoehdoista.

Palkattomien aikojen eläkekertymät pysyvät ennallaan (esim. perhevapaat, työttömyys, sairauspäiväraha, vuorotteluvapaa) ja indeksisuoja säilyy.

Sinikka Laakso
Vakuutusmeklari
Risk Consult Oy Ab

Lisää samasta aiheesta